Vantaan asukkaista noin 27 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on korkein koko Suomessa. Vieraskieliset tuovat oman kielitaitonsa lisäksi säväyksen omaa kulttuuriaan. Voisiko monikulttuurisuuden istuttaa vantaalaiseen DNA:han? Vai joko se on siellä?
Monikulttuurisuus on voimavara, mutta ei muutu siksi itsestään. Sen eteen on tehtävä työtä ja asenteeksemme tarvitsemme lujan tahtotilan. Kun osaamme huomioida monenlaiset maahanmuuttajat ja suoda heille osallistumisen, koulutuksen ja työllistymisen mahdollisuuden ja arvostuksen, otamme käyttöömme ennennäkemättömät menestystekijät. Kukapa ei haluaisi asua kaupungissa, jota rakennetaan yhdessä – vaikka kyynärpäät savessa – ja jossa vallitsee toinen toisen kunnioitus ja arvostus? Miltä kuulostaa kokonainen yhteiskunta, jossa käydään reilua kilpailua ja jossa on houkutteleva liiketoimintaympäristö, jossa huolehditaan toisistamme ihmisläheisyyttä ja inhimillisyyttä unohtamatta?
Voisiko maahanmuutto ja monikulttuurisuus olla Vantaalle ja sen kautta koko Suomelle avain nykyaikaisen tietoyhteiskunnan kehitykselle? Voisivatko ne toimia kuin palkeet koronapandemian, sotien, taantuman uhan ja inflaation koettelemalle paikalliselle, kotimaiselle ja kansainväliselle yrittäjyydeelle, jonka hiillokset ovat vielä olemassa, mutta tarvitsevat tulla puhalletuiksi uudelleen tuleen? Tarjoamalla harjoittelupaikkoja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ja työelämään tutustujille, yritykset voisivat kantaa kortensa kekoon ja yhdessä julkisen sektorin kanssa luoda ratkaisukeskeistä ja innovatiivista yhteistyötä ja yhteisöä.
Katukuvamme tulevaisuus tulee taatusti olemaan monivärisempi kuin se nyt on. Millaisia etuja se voisi meille tuoda ja kuinka voisimme tehdä ja saada siitä reilua ja jopa entistä tavoiteltavampaa? Sen lisäksi, että jokaisella on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, on monikielisyys Vantaalla valttikortti tehdessämme kansainvälistä työtä nyt ja tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten oman äidinkielen opetukseen panostaminen ei ole hukkaan heitettyä vaan sijoitus sekä heidän hyvinvointiinsa nyt että kaupunkimme tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn.
Maahanmuuttajien kotouttaminen on tehtävässä työssä ehdoton lähtökohta. Ihmisten hyvinvointi tuo luonnostaan – miltei itsestään – mukanaan taloudellisia ja yhteiskunnallisia mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta ja elämänlaatua meille kaikille. Yhteisöllisyydessä on vahva voima, ja yhteinen kieli on olennainen keino kotoutumiseen. Vankka suomen tai ruotsin kieli vahvistaa osallisuutta. Siksi aikoinani halusin oppia itsekin hollannin kielen. Se olikin ydinsyy siihen, että kotiuduin niin hyvin ja nopeasti nuorena, vasta hollantilaiselle miehelleni vihittynä naisena Alankomaihin.
Maahanmuuttajissa on potentiaalia, jota meillä ei ole varaa hukata.